Rikkaruohottunut vadelma

Vadelma-aidat rajaavat monia palstoja täällä Nekalan siirtolapuutarhassa. Heinäkuun lopulla saadaan taas maistella makeita vadelmia suoraan pensaasta. Oman palstani rajalla kasvavat rikkarouhottuneet vadelmat ovat odottaneet kitkentävuoroaan jo pitkään. Eilen oli vihdoin aika tarttua toimeen.

Vadelmapensasta on aika hankala pitää rikkaruohoista täysin puhtaana. Kannattaa kuitenkin kitkeä alusta säännöllisesti, sillä pahasti heinittynyttä vadelmariviä vasta hankala onkin putsata. Lisähaastetta hommaan tekee vielä vadelman matala juuristo, liian ronski kitkeminen voi vaurioittaa vadelman juuria. Myös vadelman uusia hentoja versoja kannattaa varoa rikkaruohoja nyhtäessä. Hennon vihreinä ne maastoutuvat harmittavan hyvin rikkaruohoviidakkoon.

Vattujeni juurella kasvaa enimmäkseen vuohenputkea, lemmikkiä ja jotain jonka uskoisin olevan peurankelloa. Vuohenputkitaistelua käyn katkaisemalla vuohenputken maanpäällisen osan. Näin ne pysyvät edes jotenkin kurissa. Kasvia ei saa kitkemällä kokonaan pois. Vuohenputki nimittäin lisääntyy pienestäkin maahan jääneestä juurenpalasta.

Erilaiset katteet vähentävät rikkaruohojen kasvua. Katteeksi sopii esimerkiksi kuitukangas, musta muovi, olki tai ruohosilppu. Oma suosikkini on paksu kerros sanomalehteä ja päälle kuorihaketta. Nyt en käyttänyt mitään katteita, vaan poistettuni rikkaruohot ja rivistä uloskasvaneet vadelman versot levittelin juurille kompostimultaa. Ajattelin ottaa kivan fiiliskuvan kompostin lapioinnista. Tasapainoillessani  kompostikasan päällä kamera toisessa kädessä ja mullalla lastattu lapio toisessa tajusin aika pian, ettei touhussa ole mitään järkeä. Tässä ihana fiiliskuva kompostin lapioinnista (P.S. Kuvausavustajan ja sisällönsuunnittelijan paikka vapaana):

Toista pitkää sivua rajaava vadelma jäi vielä perkaamatta. Poistin tästä aidasta viime syksynä pitkän pätkän. Aita oli suoraan kukkapenkissä kiinni ja vadelman juuriversot valloittivat uhkaavasti penkkiä. Vaikka vadelma on nyt poistettu versoja puskee vieläkin kukkapenkistä. Toinen aita onkin onneksi nurmikon reunassa. Siitä juuriversot on helppo ajella pois ruohonleikkurilla.

Vadelmien juurelta, rikkaruohojen keskeltä löysin suikeroalpin taimia. Pelastin taimet ja istutin ne sisääntulopolun varrelle iiristen juurelle.