Kelloköynnökset kurkottelevat kohti kattoa

Kelloköynnös (Copaea scandens) on komea yksivuotinen köynnöskukka. Näitä kauniita köynnöksia on tullut ihasteltua kerran jos toisenkin ja tänä kesänä niitä kasvaa toivottavasti myös omassa puutarhassani.

Kelloköynnös on melko hidas itämään, mutta kasvaa nopeasti alkuun päästyään. Kelloköynnökset kannattaa kylvää viimeistään helmikuun lopulla, niin ne ehtivät kukkia loppukesällä. Eikä tietenkään välttämättä haittaa vaikkei köynnös ehtisikään kukkia, sillä myös lehdet ovat kauniin rehevät ja köynnös kasvaa nopeasti vaikkapa näkösuojaksi.

Liotin siemeniä vedessä yön yli ennen kylvöä.

Isoja kovapintaisia siemeniä kannattaa liottaa ennen kylvöä. Ostamassani pussissa oli reilusti siemeniä. Onneksi, sillä siemenet itivät mielestäni huonosti. On ollut hauskaa seurata miten epätahtiin taimet kasvavat. En ole törmännyt vastaavaan minkään muun kasvin esikasvatuksen kanssa. Heti alkuun yksi taimi otti reilusti etumatkaa muihin. Tätä taimea olenkin jo latvonut useampaan kertaan. Taimet ovat vieläkin niin eri kokoisia, ettei millään uskoisi, että ne on kylvetty samana päivänä!

Jonkun täytyy olla pioneeri!
Ensimmäinen taimi on jo koulittu omaan purkkiinsa, kun toinen vasta nostaa päätään.
Niin suloinen vastasyntynyt! Tukkakin vielä takussa.

Pisimmät varret ovat jo yli puolimetrisiä. Taimillani on vain lyhyet tukikepit ja niiden ylikasvaneet varret roikkuvat rennosti alaspäin. Kelloköynnöksen kasvutapa on aika roteva ja kasveja uskaltaakin käsitellä melko reippaasti. Olen myös poistanut taimista kärhiä, jotka tarraavat tosi tiukasti kaikkeen ulottamaansa.

Latvotuista oksista voi juurruuttaa uusia taimia.

Kelloköynnöstä voi ja kannattaakin latvoa useamman kerran taimivaiheessa. Taimista tulee tuuheampia ja niitä on lyhempinä helpompi käsitellä. Lisäksi latvotuista oksista voi ottaa pistokkaita ja juurruttaa niistä uusia taimia! Ensimmäiseen pistokkaaseeni olikin tullut vedessä jo juuret ja istutin sen taimimultaan. Vedessä odottaa vielä kaksi kaveria ja taimista voi napsia lisääkin pistokkaita. Paljon ihania köynnöksiä siis luvassa!

Samankaltaiset artikkelit

  • Köynnöksiä sieltä saksalaisesta kaupasta

    Kylvin lavakauluksista kasatun viljelylaatikon toiseen reunaan viime vuodelta jääneet kolme hernettä. Lavan toinen reuna jäi tyhjäksi. Ja koska Cottage Garden -tyylistä pitävälle puutarhurille ”tyhjä” ei ole vaihtoehto oli ajatuksena hankkia siihen jokin yksivuotinen köynnös. Tarkka puutarhurinsilmäni pongasi Etelä-Pohjanmaan reissullamme Lidlin mainoksesta superhalpoja köynnöksiä. Päätimme käydä Lidlissä vielä ennen kotimatkalle lähtöä. Samalla olisi kiva nähdä pitkästä…

  • Pikkupionit piilosilla

    Ai että olin onnellinen, kun huomasin tuoreena siirtolapuutarhamökin omistajana palstallani kasvavan pioneja! Pionin taimen tai juurakon istuttaja kun saa odotella komeaa kukintaa jopa vuosia. Palstallani kasvavat pionit ovat hyvin todennäköisesti Karl Rosenfield pioneja. Ja niinkuin tulppaaneja myös pioneja on saatava lisää. Ostin Lidlistä viime vuonna kolme Sarah Bernhard pionin juurakkoa. Esikasvatin juurakkoja lyhyen aikaa sisällä…

  • Ihana alkukesä ja ihanat tulppaanit!

    Heippa kevätkukkijat: pienet, mutta niin rohkeat helmililjat, hentoiset lumikellot, sinisenä mattona omenapuun juuren peittävät sinililjat ja mustan mullan keskeltä väripilkkuna nousevat krookukset. Nähdään taas ensi keväänä. Nyt on tulppaanien aika! Tämä on toinen kesäni siirtolapuutarhurina. Nämä punaiset tulppaanit olivat palstallani valmiina. Kauniita. Mutta aika vaatimatonta, jos haavekuvissa lainehtii toukokuinen tulppaanimeri. Lisää tulppaaneja siis. Selaillessani viherpeukaloiden…

  • |

    Syksyn kukkasipulit

      Hiphei! Täällä ollaan ja blogiakaan ei ole täysin unohdettu, vaikka elokuu hurahtikin ohitse ilman ainuttakaan blogikirjoitusta. Puutarhurin Majan kulisseissa suunnitellaan ja rakennetaan syksyn ja tulevan talven aikana ihan uusia kivoja juttuja teidänkin iloksi. Tämän vuoksi blogi päivittyy jonkin aikaa hieman verkkaisempaan tahtiin. Siirtolapuutarhassammekin tapahtuu isoja juttuja. Meillä on alkamassa teiden ja vesijohtoverkoston perusparannushanke. Ehdimme…

  • |

    Ei haittaa vaikka sataa

    Meillä ei ole mitään joka vuosi toistuvia juhannusperinteitä. Viime kesänä juhannus meni työntäyteisissä merkeissä majan sisääntulopolkua rakentaen. Tarkoitus oli mennä siirtolapuutarhan juhannusjuhlille, mutta olimme molemmat niin väsyneitä, hikisiä ja likaisia urakan jälkeen, että emme jaksaneet ja kehdanneet lähteä ihmisten ilmoille. Tämä juhannus aloitettiin juhlallisesti kaatopaikkakäynnillä. Kurpitsapostauksessa vilauttamani rytöläjä siistiytyi melkoisesti kun veimme säkkitolkulla viimevuotista kasvijätettä…

  • |

    Prahan kevättä ja majan kesäkukkia

    Kesäkukkavalikoimani on jo pitkään koostunut pelargonioista ja orvokeista. Näillä mennään varmaan jatkossakin, mutta jotain uutta pitäisi listalle lisätä. Kevään lomamatkamme Prahaan sai minut innostumaan runsaammista laatikko- ja ruukkuistutuksista. Ikkunalaudoilla näki toinen toistaan upeampia ja monilajisia kevätkukkaistutuksia. Narsisseja, kevätesikkoja, orvokkeja, hopeavitjaa, helmililjoja, hyasinttejä ja kaikki sulassa sovussa. Koko kaupunki oli muutenkin tosi vehreä ja keväinen. Varsinkin,…

Yksi kommentti

  1. Moikka,
    Minulla on monen vuoden (ehkä 10) kokemus kelloköynnöksen kasvatuksesta. Ostin myös jonain keväänä sellaisia pusseja, joissa oli paljon siemeniä ja ne eivät myöskään itäneet kunnolla. Onneksi ostin myös tuttuja 8 siemenen Lord Nelsoneja. Ne ovat aina olleet varmoja, ehkä 1 itämätön/3 pussia. Lisäksi kasvu on tasaista.

    Olen myös huomannut, että siemeniä ei kannata liottaa, vaikka niin neuvotaan. Liottamattomia siemeniä on helpompi käsitellä ja ne itävät paremmin ja ihan yhtä nopeasti kuin liotetut.

    Minulla taimet on aika hämärässä paikassa ja käytän kasvivalona kirjaan tuettua kirkasvalolamppua (sellaista syysmasennuksen hoitoon tarkoitettua).

    Kelloköynnös on lempparikasvini, koska se kasvaa ihan hulluna ja on niin kaunis. Kiitos kelloköynnöksen, pohjoisparvekkeeni on marraskuun puoliväliin asti todellinen viidakko. Sitten kun se paleltuu, se on helppo kerätä pois, koska se ei tarraudu kärhöillään kovin tiukasti toisin kuin esim. mustasilmäsusanna.

    Olisipa pian kelloköynnösaika!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *